Palkkarakenteen muutos 1.1.2012 alkaen

25.1.2012

Tehyn edunvalvontayksikköön on tullut paljon kyselyjä koskien KVTES palkkarakenteen muutosta ja korotuksia. Lue tästä Tehyn jäsensivuilla julkaistu teksti:

1.1.2012 henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa muuttuu työkokemuslisäksi. Muutosten vuoksi entinen henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa laskee 2 %:lla, mutta vastaavasti tehtäväkohtainen palkka nousee 2 %:lla. Lisäksi tammikuussa palkat nousevat 1,7 % yleiskorotuksella.

Uusi työkokemuslisä on viiden työssäolovuoden jälkeen 3 % (ennen 5 %) ja 10 työssäolovuoden jälkeen 8 % (ennen 10 %).

Palkkarakenteen muutos ja 1,7 % yleiskorotus toteutetaan seuraavasti: Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtainen palkka nousee 3,7 %:lla 1.1.2012 (1,7 % yleiskorotus + 2 % siirtyy henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Uudesta tehtäväkohtaisesta palkasta lasketaan uusi työkokemuslisä 3 % tai 8 %.  Kenenkään kokonaispalkan määrä ei laske palkkarakenteen muutoksen vuoksi. Mahdollinen harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä nousee 1,7 %, muut palkanosat (syrjäseutulisä, 15-vuotis määrälisä) pysyvät ennallaan. 

Esimerkki:

  

31.12.2011

 
Tehtäväkohtainen palkka 2 000€
Henkilökohtainen osa 100€
Vuosisidonnainen osa10%200€
Yhteensä 2 300€

                                       

1.1.2012

 
Tehtäväkohtainen palkka2 074,00€2 000€ + 3,7%, korotus 1,7% ja 2%:n siirto yhtä aikaa
Henkilökohtainen lisä101,70€100€ + 1,7%
Työkokemuslisä (10 vuotta, 8%)165,92€ 8% tehtäväkohtaisesta palkasta
Yhteensä2 341,62€ 

 

Kannattaa myös huomioida, että 1.1.2012 työntekijän sosiaalivakuutusmaksut (prosenttia palkasta) ovat nousseet.

Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt palkansaajan maksusta 10.11.2011.

Palkansaajan eläkemaksu

Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on vuonna 2011 ollut 4,7 %, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on ollut 6,0 %. Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen 1.1.1940 syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla vuonna 2011 noin 5,1 % palkasta.

Alle 53 vuotiaan eläkemaksu nousee 5,15 %:iin vuonna 2012, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden eläkemaksu nousee 6,5 %:iin. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla vuonna 2012 noin 5,6 % palkasta.

Tammikuun palkan maksun yhteydessä maksuun tullut kertaerä 150 € + edellä kerrottu palkankorotus on veronalaista tuloa. Tehyyn on tullut yhteydenottoja, että joillakin on jäänyt tammikuun palkasta vähemmän käteen kuin yleensä. Palkkanauhasta tulee tarkastaa, onko näissä tapauksissa kysymys siitä, että perusprosentin mukainen tuloraja on ylittynyt ja ylimenevästä osasta veroa on mennyt lisäprosentin mukaisesti, vai onko palkkarakenteen muutos toteutettu virheellisesti.

Kertaerä

Viranhaltijalle / työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 16.9.2011 ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään 16.12.2011 saakka, ja palvelussuhde samaan kuntaan / kuntayhtymään on voimassa 10.1.2012, maksetaan tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä 150 euron suuruinen erillinen kertaerä 1.1.2012. Kertaerä on verollista tuloa.

Kertaerää ei makseta lainkaan, jos viranhaltijalle / työntekijälle ei makseta palkkaa tammikuulta 2012, esim. työntekijä on koko tammikuun palkattomalla virka / työvapaalla.

Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa pienempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi.

Esimerkit:

Työntekijä on osa-aikaisessa (60 %) työsuhteessa 9.1.2011 asti. 10.1.2012 lukien hänen työaikansa muuttuu kokoaikaiseksi (100 %). Kertaerän suuruus on 150 euroa, mikäli hänen työsuhteensa on ollut voimassa myös 16.9-16.12.2011 välisenä aikana.

Hoitovapaalla oleva työntekijä käy keikkailemassa oman työnantajansa palveluksessa omassa työsuhteessaan 1.1.-6.1.2012 välisenä aikana.  Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva ja se on alkanut 1.1.2010. Työntekijälle maksetaan kertaerä 150 euroa.

Työntekijä on osa-aikaisessa (50 %) ja määräaikaisessa työsuhteessa 16.9.2011–16.12.2011 sekä osa-aikaisessa (80 %) ja määräaikaisessa työsuhteessa 10.1.2012–25.1.2012. Kertaerän suuruus on 120 euroa (80 % kertaerästä).

Työntekijä on kokoaikaisessa työsuhteessa 1.9.2011–26.12.2011 asti. 27.12.2011 lukien hänen työaikansa muuttuu osa-aikaiseksi (60 %). Kertaerän suuruus on 90 euroa (60 % kertaerästä)

Työntekijä on kokoaikaisessa työsuhteessa 1.9.2011–9.1.2012 asti. 10.1.2012 lukien hänen työaikansa muuttuu osa-aikaiseksi (60 %). Kertaerän suuruus on kuitenkin 150 euroa, mikäli muut kertaerään liittyvät ehdot toteutuvat.

Työntekijä on toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa, joka on alkanut viimeistään 16.9.2011. Hän jää palkattomalle työvapaalle 19.12.2011–22.1.2012, jonka jälkeen hänelle on vahvistettu vuosiloma ajalle 23.1.2012–5.2.2012. Hänelle maksetaan palkkaa vuosiloman ajalta tammikuulta, joten hänelle maksetaan myös kertaerä.

Työkokemuslisä 1.1.2012 lukien

Aikaisemman henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisen osan korvaa uusi työkokemuslisä, jonka suuruus on 5 vuoden jälkeen 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta ja 8 % 10 vuoden jälkeen tehtäväkohtaisesta palkasta (ks. palkkarakenteen muutos). 2 % ”vanhoista” henkilökohtaisen lisän vuosidonnaisista osista siirtyy tehtäväkohtaiseen palkkaan. Kenenkään kokonaispalkka ei pienene palkkarakenteen uudistuksesta johtuen.

1.1.2012 lukien harkinnanvaraisella henkilökohtaisella lisällä ja työkokemuslisällä ei ole enää kytkentää toisiinsa, joten esimerkiksi 10 palvelusvuoden saavuttaminen ei vaikuta viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisen lisän määrään. Jos siis työntekijälle on myönnetty jo aikaisemmin henkilökohtainen lisä työsuorituksen perusteella, työkokemuslisä ei enää jatkossa ”syö” tätä henkilökohtaisen lisän osuutta, vaan työkokemuslisä tulee automaattisesti henkilökohtaisen lisän päälle omaksi osuudekseen.

Työkokemuslisän ansaintaperiaatteissa on muutoksia. Työkokemuslisää kerryttää

  • virka-/työsuhde asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään,
  • muun työnantajan palvelus virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
  • yritystoiminta muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yhteensä 5 vuotta. 

Yritystoiminnasta tulee esittää luotettava selvitys ja samankaltaisia tapauksia tulee kohdella yhteismitallisesti.

Aikaisemman työkokemuksen olennaisen hyödyn nykyisessä työsuhteessa arvioi työnantaja, joskin soveltamisohjeessa on todettu että samalla ammattialalla toimimisesta on olennaista hyötyä. Aikaisemmin lisää kerrytti ”työskentely muun työnantajan palveluksessa tehtäviään vastaavalla ammattialalla”.  Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on ollut erimielisyyttä siitä, mikä on työskentelyä vastaavalla ammattialalla, ja nyt uudessa KVTES:ssä tulkinta on supistunut entisestään ”samaksi ammattialaksi”. 

Pahimmassa tapauksessa kyseistä kohtaa voi tulkita siten, että vain täysin samanlaisessa tehtävässä tehty työ luetaan työkokemuslisää kerryttäväksi, esim. toisen kunnan palveluksessa tehty sairaanhoitajan työ kerryttää työkokemuslisää, jos uuden työsopimuksen mukainen työ on sairaanhoitajan työtä.

Tähän tulee erityisesti kiinnittää huomiota, kun työtehtävät muuttuvat olennaisesti – silloin kun esimerkiksi lähihoitaja opiskelee sairaanhoitajaksi ja ryhtyy tekemään sairaanhoitajan tehtäviä. Tai vastaavasti esimerkiksi tilanteessa, jos sairaanhoitajan tehtävä muuttuu esimiestehtäväksi. Tässä tapauksessa työnantaja voi tehdä työkokemuslisään oikeuttavan ajan arvioinnin uudelleen. Työkokemuslisien kertyminen tulee neuvotella työnantajan kanssa etukäteen tehtävien muuttuessa, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin.  Kuitenkin SAMAN KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA TEHTY TYÖ KERRYTTÄÄ TYÖKOKEMUSLISÄÄ, OLIPA TEHTY TYÖ MITÄ HYVÄNSÄ. 

Esimerkki:

Työntekijä on työskennellyt lähihoitajana sairaalassa lastenosastolla A:n kunnassa 5 vuotta. Hän vaihtaa työpaikkaa kuntaan B lähihoitajan tehtäviin, jolloin hänelle luetaan työkokemuslisää kerryttäväksi työksi kunnassa A tehty työ (5 vuotta). Lähihoitaja opiskelee sairaanhoitajaksi työn ohessa ja saa samasta kunnasta B sairaanhoitajan toimen vuodeosastolta. Työnantaja voi arvioida tehtävien muuttuessa työkokemuslisän uudelleen – ja pahimmassa tapauksessa todeta, ettei lähihoitajana lastenosastolla kunnassa A työskentelystä ole olennaista hyötyä, jolloin sitä ei enää lasketa työkokemuslisään kerryttäväksi ajaksi. Kunnan B palveluksessa tehty lähihoitajan työ kuitenkin edelleen lasketaan työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi.

Hanna Huotari, lakimies, edunvalvontayksikkö